Hyvä hoivapalvelu auttaa ikääntynyttä elämään turvallista ja omannäköistä elämää omassa kodissaan tutun hoivanantajan, kiireettömän kohtaamisen ja yksilöllisesti mukautuvan tuen avulla.
Yhteenveto artikkelista
Hyvä hoivapalvelu tukee turvallista, yksilöllistä ja omannäköistä elämää kotona.
Palvelun jatkuvuus, kiireettömyys ja tuttu hoivanantaja rakentavat luottamusta.
Yksilöllinen palvelu mukautuu asiakkaan toiveisiin ja muuttuvaan avuntarpeeseen.
Suhdeperustainen hoiva voi ehkäistä yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä, jotka ovat yhteydessä muun muassa mielenterveyden ongelmiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, muistisairauksiin ja kohonneeseen kuolleisuuteen.
Hyvä hoivapalvelu perustuu osaaviin työntekijöihin, vastuullisiin toimintatapoihin ja asianmukaisesti rekisteröityyn palveluntuottajaan.
Hyvä hoivapalvelu keventää läheisten taakkaa ja antaa heille mahdollisuuden keskittyä asioiden hoitamisen sijaan läheisenä olemiseen.
Luotettava palveluntarjoaja kertoo avoimesti työntekijöiden valinnasta ja koulutuksesta, yhteydenpidosta sekä laadun seurannasta.
Kotona Asuen Seniorihoiva on tukenut näiden periaatteiden mukaisesti ikääntyneiden turvallista ja omannäköistä elämää kotona vuodesta 2008 lähtien.
Mistä hyvän hoivapalvelun tunnistaa käytännössä?
Hoivapalvelun etsiminen alkaa harvoin pelkästään käytännön avun tarpeesta. Taustalla on usein huoli: pärjääkö läheinen kotona, saako hän tarvitsemansa tuen ja huomaako joku, jos hänen voinnissaan tapahtuu muutoksia?
Samalla pitäisi pystyä luottamaan siihen, että kotiin tuleva ihminen kohtelee läheistä lämpimästi ja arvostavasti sekä näkee hänet omana itsenään, ei vain tehtävälistana.
Hyvä hoivapalvelu tarkoittaa paljon muutakin kuin arjen välttämättömistä tehtävistä selviytymistä. Se rakentuu tutusta ihmisestä, kiireettömästä kohtaamisesta, yksilöllisestä tuesta ja luottamuksesta siihen, että apua saa myös tarpeiden muuttuessa. Parhaimmillaan hoivapalvelu auttaa ikääntynyttä elämään omannäköistään elämää omassa kodissaan ja antaa läheisille mielenrauhaa.
1. Sama tuttu ihminen käy säännöllisesti
Monelle ikääntyneelle tärkeintä on jatkuvuus. Kun sovituille käynneille tulee sama tuttu hoivanantaja, rakentuu vähitellen luottamus ja kumppanuus. Hoivanantaja oppii tuntemaan asiakkaan tavat, mieltymykset, arjen rytmin ja sen, mitkä asiat tekevät juuri hänen päivistään hyviä.
Tuttu ihminen huomaa myös herkemmin, jos voinnissa, muistissa tai mielialassa tapahtuu muutoksia. Asiakkaan ei tarvitse kertoa samoja asioita uudelleen uusille ihmisille viikosta toiseen, vaan yhteistyö perustuu siihen, että toinen tuntee hänet jo ennestään.
Jatkuvuus on tärkeää myös omaisille. Luottamus tuttuun hoivanantajaan helpottaa huolta läheisen pärjäämisestä ja keventää omaisten taakkaa.
2. Käynneillä on aikaa muuhunkin kuin pakollisiin tehtäviin
Hoivapalvelu ei ole pelkkää kaupassa käyntiä, ruoanlaittoa tai muissa käytännön askareissa auttamista. Monelle yksin asuvalle ikääntyneelle päivän tärkeimpiä hetkiä voi olla rauhallinen keskustelu toisen ihmisen kanssa, yhteinen kahvihetki tai ulkoilu tutussa ympäristössä.
Hyvään hoivapalveluun kuuluu kiireettömyys. On aikaa kuunnella, vaihtaa kuulumisia ja tehdä yhdessä asioita, jotka tuovat päivään iloa ja sisältöä. Asiakasta ei kohdata vain tehtävälistan kautta, vaan ihmisenä, jolla on omat kiinnostuksenkohteensa, muistonsa ja toiveensa.
Kiireettömyys syntyy myös siitä, että hoivanantajalla on riittävästi aikaa asiakkaan kanssa. Hänen päivänsä ei rakennu lyhyistä käynneistä ja jatkuvista siirtymisistä, vaan hän voi keskittyä rauhassa asiakkaaseen ja mukauttaa tekemistä tämän voinnin ja toiveiden mukaan.
Kiireettömyyden ja läsnäolon merkitys ulottuu arkisten tehtävien suorittamista syvemmälle. Läheisen arki voi näyttää ulospäin sujuvalta, vaikka päivistä puuttuisivat ihmiset, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia, lähteä ulos tai jakaa tavallisia arjen hetkiä. Yksinäisyys voi jäädä helposti piiloon juuri silloin, kun arjen käytännön asiat näyttävät olevan kunnossa.
Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys ovat tutkimuksissa yhteydessä vakaviin terveyshaittoihin, kuten masennukseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä muistisairauksiin. Tutkimuksissa on havaittu yhteys myös kohonneeseen kuolleisuuteen.
Terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen voi puolestaan vaikeuttaa liikkumista, vähentää sosiaalisia kontakteja ja kaventaa arkea entisestään. Näin yksinäisyys, toimintakyvyn muutokset ja kontaktien väheneminen voivat muodostaa toisiaan vahvistavan kierteen. Kiireettömät kohtaamiset, yhteinen tekeminen sekä kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta voivat tukea hyvinvointia ja yhteyttä ympäröivään maailmaan.
Hyvä hoivapalvelu auttaa säilyttämään tämän yhteyden ja mahdollisuuden tehdä itselle merkityksellisiä asioita.
Lue artikkelimme ikäihmisten yksinäisyydestä: Yksinäisyys ei ole vain tunne, vaan kansanterveysongelma.
Lue lisää kumppanuudesta ja seuranpidosta sekä ystäväpalvelusta.
3. Palvelu mukautuu ikäihmisen elämään
Jokaisen ihmisen elämäntilanne, toiveet ja avuntarve ovat erilaisia. Siksi hyvän hoivapalvelun pitää mukautua ihmisen elämään sen sijaan, että hänen pitäisi sovittaa arkensa palvelun rajoituksiin.
Yhdelle tärkeintä on ulkoilu ja seura, toiselle ruoanlaitossa tai asioinnissa auttaminen. Joku tarvitsee tukea muistisairauden kanssa elämiseen, toinen puolestaan apua kodin askareisiin ja turvallisen arjen ylläpitämiseen. Usein tarpeet muuttuvat vähitellen, ja samallakin ihmisellä voi olla erilaisia tarpeita eri päivinä.
Hyvä hoivapalvelu ei tarkoita kaikille samanlaista ratkaisua, vaan sitä, että jokainen saa juuri omaan elämäänsä ja elämäntilanteeseensa sopivaa yksilöllistä palvelua.
4. Työntekijät valitaan huolellisesti
Kun omaan kotiin tulee ulkopuolinen ihminen, hänen luotettavuudestaan on voitava olla varma. Koti on henkilökohtainen paikka, jossa pitäisi voida tuntea olonsa turvalliseksi ja olla oma itsensä.
Luotettavuus näkyy esimerkiksi sovitusta kiinni pitämisenä, vastuullisuutena ja kunnioittavana toimintana. Turvallisuuden tunnetta vahvistaa myös se, ettei kohtaamista määritä kiire. Hoivanantajalla pitää olla aikaa kuunnella, olla läsnä ja huomata, mitä asiakas juuri sinä päivänä tarvitsee.
Pelkkä koulutus tai työkokemus ei yksin riitä. Olennaisia ovat myös vuorovaikutustaidot, vastuullisuus, kyky kohdata erilaisia ihmisiä ja aito halu työskennellä ikääntyneiden kanssa. Myös henkilökemialla on merkitystä: yksi viihtyy puheliaan hoivanantajan seurassa, kun taas toiselle sopii paremmin rauhallinen ja vähäpuheisempi henkilö.
Palveluntarjoajalta kannattaa kysyä, miten työntekijät valitaan, tarkistetaanko heidän taustansa ja referenssinsä, miten heidän soveltuvuutensa tehtävään varmistetaan ja miten asiakkaalle löydetään juuri hänen toiveisiinsa ja luonteeseensa sopiva hoivanantaja.
5. Osaamista kehitetään jatkuvasti
Ikääntyneiden tarpeet voivat muuttua vähitellen tai joskus nopeastikin. Taustalla voi olla esimerkiksi muistisairaus, toimintakyvyn heikkeneminen tai muuttunut elämäntilanne. Hyvä hoivapalvelu varmistaa, että työntekijöillä on valmiudet kohdata erilaisia tilanteita ja mukauttaa toimintaansa asiakkaan tarpeiden mukaan.
Ammattitaito näkyy käytännössä siinä, miten ihminen kohdataan, miten hänen turvallisuudestaan huolehditaan ja miten haastaviinkin tilanteisiin pystytään suhtautumaan rauhallisesti ja kunnioittavasti. Erityisen tärkeää osaaminen on silloin, kun asiakkaan muisti, käyttäytyminen tai kyky ilmaista omia tarpeitaan muuttuu.
Työntekijöiden koulutuksen ei pitäisi rajoittua työsuhteen alussa annettavaan perehdytykseen. Hyvä palveluntuottaja edellyttää ennen asiakastyön aloittamista riittävää peruskoulutusta, kehittää työntekijöiden osaamista jatkuvalla valmennuksella ja tarjoaa koulutusta erityisosaamista vaativiin tilanteisiin, kuten Alzheimerin tautia tai muuta muistisairautta sairastavan ihmisen kohtaamiseen.
Palveluntarjoajalta kannattaa kysyä, millaisen koulutuksen työntekijät käyvät ennen asiakastyön aloittamista, miten heidän osaamistaan kehitetään työsuhteen aikana ja millaista erityisosaamista heillä on asiakkaan tarpeisiin.
Hyvä hoivapalvelu perustuu sekä käytännön osaamiseen että kykyyn ymmärtää ja kohdata ihminen tehtävien takana.
6. Omaiset voivat luottaa siihen, etteivät he kanna huolta yksin
Usein hoivapalvelun tilaaja ja sen käyttäjä eivät ole sama henkilö. Tytär voi asua toisella paikkakunnalla eikä siksi pääse läheisensä luo niin usein kuin haluaisi. Pojan työ ja arki pienten lasten kanssa voivat rajoittaa mahdollisuuksia auttaa riittävästi, ja ikääntyvä puoliso voi huomata, etteivät omat voimavarat enää riitä kaikkeen.
Huoli voi kulkea mukana päivittäin: Onko läheinen syönyt? Onko hän päässyt ulos? Onko kaikki kunnossa? Entä jos hänen voinnissaan tapahtuu jotain, mitä kukaan ei huomaa?
Hyvä hoivapalvelu mahdollistaa vastuun jakamisen läheisen arjesta ja hyvinvoinnista. Tuttu hoivanantaja oppii tuntemaan ikääntyneen arjen ja voi pitää läheiset ajan tasalla siinä tapahtuvista muutoksista. Kun yhteydenpito on avointa ja palveluntarjoaja helposti tavoitettavissa, läheinen tietää, kenen kanssa tilanteesta voi keskustella ja mistä tukea saa tarvittaessa.
Omaiselle tämä merkitsee mahdollisuutta hengähtää ja keskittyä läheisenä olemiseen. Hänen rinnallaan on luotettava kumppani, jonka kanssa läheisen arjesta ja muuttuvista tuen tarpeista voidaan keskustella avoimesti. Hän saa olla jälleen ennen kaikkea läheinen, ei vain arjen avusta vastuuta kantava ihminen.
7. Palvelu kasvaa tarpeen mukana
Hyvän hoivapalvelun ei tarvitse alkaa vasta silloin, kun kotona pärjääminen on muuttunut vaikeaksi. Säännöllisestä seurasta ja pienestä käytännön tuesta voi olla paljon iloa ja hyötyä jo varhaisessa vaiheessa. Oikea-aikainen tuki auttaa ylläpitämään toimintakykyä, turvallisuutta ja mielekästä arkea.
Avuntarve voi kuitenkin kasvaa ajan myötä. Silloin on tärkeää, ettei palvelun jatkuvuus katkea juuri silloin, kun tuttuus ja luottamus ovat erityisen arvokkaita.
Kun palvelu mukautuu elämäntilanteen mukana, asiakkaan ei tarvitse luopua tutusta kumppanuudesta aina avuntarpeen muuttuessa. Tavoitteena on tukea kotona asumista pitkäjänteisesti ja auttaa säilyttämään omannäköinen elämä myös silloin, kun tuen tarve kasvaa.
Tutustu kotihoitoon ja kotiin saatavilla olevaan apuun.
8. Palveluntuottajan rekisteröinnit ja turvalliset toimintatavat ovat kunnossa
Hoivapalvelussa turvallisuus tarkoittaa sekä turvallista kohtaamista asiakkaan kotona että sitä, että palveluntuottajan toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. Palvelua valittaessa kannattaa selvittää, onko palveluntuottaja rekisteröity asianmukaisesti ja miten toiminnan laatua ja turvallisuutta valvotaan.
Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen edellyttää, että sekä palveluntuottaja että palveluyksikkö on rekisteröity valtakunnalliseen Soteri-rekisteriin. Rekisteröinnin tulee kattaa ne palvelut, joita palveluntuottaja tosiasiassa tarjoaa, kuten kotihoito tai sosiaalihuollon tukipalvelut. Jos palvelua hankitaan palvelusetelillä, palveluntuottajan tulee lisäksi täyttää kyseisen hyvinvointialueen palvelusetelisääntökirjan vaatimukset ja olla alueen hyväksymä palveluntuottaja.
Turvallisuus näkyy ennen kaikkea käytännön arjessa. Hyvä palveluntuottaja huolehtii työntekijöiden huolellisesta valinnasta ja perehdytyksestä, selkeistä toimintatavoista, tietosuojasta, asiakkaan tilanteen seurannasta sekä siitä, että muutoksiin ja havaittuihin epäkohtiin reagoidaan. Asiakkaan ja hänen läheistensä on myös tärkeää tietää, keneen he voivat olla yhteydessä, jos palvelusta tai turvallisuudesta herää kysymyksiä.
Asianmukainen rekisteröinti luo toiminnalle välttämättömän perustan. Turvallinen ja laadukas hoiva syntyy siitä, että vastuulliset toimintatavat toteutuvat myös käytännössä jokaisella kotikäynnillä.
Tiivistelmä: mistä hyvän hoivapalvelun tunnistaa?
Palvelua valittaessa kannattaa tarkastella sekä asiakkaan arjessa näkyviä asioita että sitä, miten palveluntuottaja huolehtii työntekijöiden osaamisesta, turvallisuudesta ja palvelun laadusta.
| Hyvässä hoivapalvelussa | Varoitusmerkki voi olla, jos |
|---|---|
| Sama tuttu hoivanantaja käy säännöllisesti Hoivanantaja oppii tuntemaan asiakkaan tavat, toiveet ja arjen rytmin sekä huomaa helpommin voinnissa tapahtuvia muutoksia. | Työntekijät vaihtuvat jatkuvasti Asiakas ei tiedä etukäteen, kuka kotiin tulee, ja joutuu kertomaan samat asiat yhä uudelleen. |
| Kohtaaminen on kiireetöntä Käynnillä on aikaa käytännön avun lisäksi kuuntelemiselle, keskustelulle, yhdessäololle ja asiakkaalle tärkeille asioille. Kohtaamista ei määritä kiire seuraavaan paikkaan. | Käynti perustuu vain tehtävälistaan Työntekijällä ei ole aikaa pysähtyä asiakkaan äärelle tai huomioida hänen senhetkistä vointiaan ja toiveitaan. |
| Hoiva perustuu luottamukselliseen suhteeseen Tuttu hoivanantaja tarjoaa käytännön avun lisäksi merkityksellisiä kohtaamisia, tukee sosiaalista kanssakäymistä ja vahvistaa kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. | Kohtaamiselle ei synny jatkuvuutta Palvelu jää yksittäisten tehtävien suorittamiseksi eikä asiakkaan sosiaalisiin tarpeisiin, yksinäisyyteen tai merkityksellisen yhdessäolon tarpeeseen kiinnitetä huomiota. |
| Palvelu suunnitellaan yksilöllisesti Tuen sisältö, ajankohdat ja määrä sovitetaan asiakkaan elämäntilanteeseen, toiveisiin ja muuttuviin tarpeisiin. | Asiakkaan on sopeuduttava valmiiseen malliin Palvelun sisältöä tai ajankohtia ei pystytä muuttamaan, vaikka asiakkaan tilanne tai tarpeet muuttuisivat. |
| Hoivanantajat valitaan huolellisesti Työntekijöiden luotettavuus, taustat, soveltuvuus, vuorovaikutustaidot ja sopivuus asiakkaalle varmistetaan. | Valintaperusteet jäävät epäselviksi Palveluntarjoaja ei kerro, miten työntekijät valitaan, miten heidän taustansa tarkistetaan tai miten asiakkaalle löydetään sopiva hoivanantaja. |
| Hoivanantajat koulutetaan tehtäviinsä Työntekijät saavat koulutuksen ennen asiakastyön aloittamista. Heidän osaamistaan kehitetään jatkuvalla valmennuksella ja erityisosaamista tukevalla koulutuksella. | Koulutuksesta ei ole selkeää tietoa Palveluntarjoaja ei osaa kertoa, millaisen koulutuksen työntekijät saavat tai miten heidän osaamistaan ylläpidetään ja kehitetään. |
| Läheiset saavat rinnalleen kumppanin Läheiset tietävät, keneen olla yhteydessä, saavat tietoa palvelun toteutumisesta ja voivat keskustella muuttuvista tuen tarpeista helposti tavoitettavan yhteyshenkilön kanssa. | Yhteydenpito ja vastuut jäävät epäselviksi Asiakkaalla tai läheisillä ei ole nimettyä yhteyshenkilöä, tieto ei kulje tai palveluntarjoajaa on vaikea tavoittaa. |
| Palvelun laatua seurataan Palveluntarjoaja seuraa asiakaskäyntien toteutumista, tekee laadunvarmistusta, kerää palautetta ja reagoi asiakkaan tilanteessa havaittuihin muutoksiin. | Palvelun toteutumista ei arvioida Palautetta ei pyydetä, palvelua ei seurata eikä asiakkaan kokemuksiin tai havaittuihin epäkohtiin reagoida. |
| Rekisteröinnit ja turvalliset toimintatavat ovat kunnossa Palveluntuottaja ja palveluyksikkö on rekisteröity asianmukaisesti. Rekisteröinti kattaa tarjottavat palvelut, ja palveluntuottaja kertoo avoimesti omavalvonnasta, tietosuojasta ja turvallisista toimintatavoista. | Toiminnan perustiedot jäävät epäselviksi Palveluntuottaja ei kerro avoimesti rekisteröinnistään, valvonnastaan, vastuuhenkilöistään tai turvallisuutta koskevista toimintatavoistaan. |
| Tuki kasvaa tarpeiden mukana Palvelun sisältöä ja määrää voidaan lisätä joustavasti ilman, että tuttu hoivasuhde tai palvelun jatkuvuus katkeaa. | Palvelu ei vastaa muuttuviin tarpeisiin Palvelua ei pystytä mukauttamaan tai lisäämään, vaan asiakas joutuu etsimään uuden palveluntarjoajan avuntarpeen kasvaessa. |
Hyvän hoivapalvelun tärkein mittari
Hyvän hoivapalvelun todellinen laatu näkyy lopulta tavallisessa arjessa.
Siinä, että ikääntynyt tietää, kuka ovesta tulee, ja odottaa tuttua hoivanantajaa hyvillä mielin. Siinä, että apua saa ilman kiireen tuntua ja yhdessä voidaan tehdä muutakin kuin välttämättömät tehtävät. Siinäkin, että voinnin muutokset huomataan helpommin, koska toinen ihminen on tullut aidosti tutuksi.
Läheiselle hyvä hoivapalvelu merkitsee mahdollisuutta hellittää jatkuvasta huolesta. Hänen ei tarvitse kantaa yksin vastuuta siitä, miten läheinen pärjää kotonaan tai jääkö jokin tärkeä asia huomaamatta. Hän voi luottaa siihen, että rinnalla on tuttu ja luotettava kumppani, jolla on aikaa, osaamista ja halua välittää.
Hyvä hoiva ei vie ihmiseltä hänen omaa arkeaan, vaan auttaa säilyttämään sen. Tuki mukautuu elämäntilanteeseen, mutta koti, tutut tavat ja mahdollisuus tehdä omia valintoja pysyvät.
Tuttu ympäristö on erityisen tärkeä muistisairaalle ihmiselle. Oma koti, tutut esineet ja vakiintuneet rutiinit tukevat hahmottamista, toimintakykyä ja turvallisuuden tunnetta. Vieras ympäristö ja suuret muutokset voivat puolestaan aiheuttaa sekaannusta, vähentää omatoimisuutta ja lisätä turvattomuuden tunnetta. Siksi oikea-aikainen ja tarpeiden mukana kasvava tuki voi auttaa jatkamaan tuttua arkea omassa kodissa mahdollisimman pitkään.
Tärkein hyvän hoivapalvelun mittari onkin se, että ikääntynyt voi tuntea olevansa edelleen oman elämänsä päähenkilö, ja läheinen voi olla jälleen ennen kaikkea läheinen.
Näin hyvän hoivapalvelun periaatteet toteutuvat Kotona Asuen Seniorihoivalla
Kotona Asuen Seniorihoivan lähtökohtana on pitkäjänteinen hoivasuhde, jossa asiakas saa yksilöllistä kiireetöntä palvelua tutulta hoivanantajalta. Palvelu suunnitellaan asiakkaan elämäntilanteen, toiveiden ja avuntarpeen mukaan, ja sitä voidaan mukauttaa joustavasti tilanteen muuttuessa.
Palvelumme keskeiset periaatteet ovat:
Asiakkaan luona käy sama, huolella valittu hoivanantaja.
Käynnit kestävät yleensä vähintään muutamia tunteja, joten hoivanantajalla on aikaa auttaa, kuunnella ja olla läsnä ilman kiirettä seuraavaan paikkaan.
Palvelu suunnitellaan yksilöllisesti, ja sen sisältöä, ajankohtia ja määrää voidaan muuttaa joustavasti.
Tuki voi kasvaa yhdestä viikoittaisesta käynnistä ympärivuorokautiseen hoivaan.
Hoivanantajat ovat omia työntekijöitämme. Tarkistamme jokaiselta hoivanantajalta kuusi referenssiä ja luottotiedot sekä arvioimme hänen soveltuvuutensa ikääntyneiden kanssa työskentelyyn.
Hoivanantajat käyvät läpi perusteellisen valmennusohjelman, ja heidän osaamistaan kehitetään jatkuvasti.
Palvelun laatua seurataan säännöllisillä laadunvarmistuskäynneillä, asiakaskäyntien raportoinnilla sekä asiakkailta ja läheisiltä kerättävällä palautteella.
Asiakkaalla ja hänen läheisillään on oma, helposti tavoitettava yhteyshenkilö, jonka kanssa palvelun toteutumisesta ja muuttuvista tuen tarpeista voidaan keskustella.
Kaikki hoivanantajiksi valitut käyvät läpi perusteellisen valmennusohjelmamme. Ennen asiakastyön aloittamista heidän tulee suorittaa peruskoulutus, minkä jälkeen heidän osaamistaan kehitetään jatkuvalla valmennuksella. Lisäksi tarjoamme perehdytystä erityisosaamista vaativiin osa-alueisiin, kuten Alzheimerin tautia ja muita muistisairauksia sairastavien ihmisten kohtaamiseen ja hoivaan.
Kokemus ja asiakaspalaute kertovat palvelun laadusta
Kotona Asuen Seniorihoiva on tukenut ikääntyneiden kotona asumista vuodesta 2008 lähtien. Olemme toteuttaneet yli miljoona tuntia kotipalvelua ja saaneet kokemusta hyvin erilaisista elämäntilanteista ja muuttuvista avuntarpeista.
Helmi–kesäkuussa 2026 toteutetun asiakaskyselyn tulokset osoittavat asiakkaiden ja heidän läheistensä olevan erittäin tyytyväisiä palveluumme:
Palvelun kyky vastata asiakkaiden odotuksiin sai arvosanan 4,5/5.
Tyytyväisyys omaan hoivanantajaan sai arvosanan 4,7/5.
Toimiston yhteyshenkilöiden palvelu sai arvosanan 4,7/5.
Palvelun suositteluhalukkuuden keskiarvo oli 9,0/10.
Omaiset pitivät palvelua valitessaan erityisen tärkeinä hoivanantajan sopivuutta, tutun hoivanantajan ja tiimin pysyvyyttä sekä palvelun luotettavuutta ja täsmällisyyttä. Palautteissa korostuivat lisäksi ystävällisyys, ammattitaito ja koulutus tehtäviin. Asiakkaat ja omaiset arvostivat sitä, että kotona käyvä hoivanantaja on tuttu, helposti lähestyttävä ja aidosti läsnä arjessa.
”Hoiva on ollut ammattitaitoista, ihmisläheistä ja myös omaiset huomioivaa. On ollut helppo luottaa, että asiat hoituvat ja omaiseni tulee hyvin hoidetuksi.”
Tulokset osoittavat, että asiakkaat arvostavat juuri niitä asioita, joille palvelumme rakentuu: tuttua hoivanantajaa, kiireetöntä kohtaamista, ammattitaitoa, luotettavuutta ja yhteistyötä läheisten kanssa.
Tutustu tarkemmin asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksiin.
Asiakastarinat kertovat käytännössä, mitä tuttu hoivanantaja, kiireetön kohtaaminen ja pitkäjänteinen kumppanuus voivat merkitä ikääntyneelle ja hänen läheisilleen.