Muistisairaan kotihoito

Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn osa-alueita. Muistisairaudet luokitellaan tänä päivänä Suomessa kansantaudeiksi siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin. Väestön kasvava elinikä lisää voimakkaasti muistisairauksia sairastavien ihmisten määrää.

Muistisairautta tulee epäillä, jos muistiin ja ajattelutoimintoihin liittyvät haasteet ovat selvästi havaittavia ja tavanomaista suurempia, voi kyseessä olla muistisairaus. Alkava muistisairaus voi ilmetä mm. toistuvana unohteluna ja oppimisen vaikeutumisena. Myös persoonaan liittyvät muutokset, aistiharhat ja masennus voivat olla alkavan muistisairauden oireita. Lääkäriin kannattaa hakeutua viimeistään siinä vaiheessa, jos toimintakyky heikentyy selvästi ja muistiin liittyvät ongelmat häiritsevät normaalia arkea.

Sairauden alkuvaiheessa, muistisairauden oireet saattavat olla erityisesti sairastuneen mielestä vähäpätöisiä. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, miten sairaus etenee ja miten sen kanssa tulisi toimia. Läheisillä on merkittävä rooli muistisairaan arjessa ja huolenpidossa. Hoidolla tulee pyrkiä varmistamaan muistisairaan toimintakyvyn ja hyvän arjen ylläpito parhaalla mahdollisella tavalla.

Maailman terveysjärjestö WHO on julkaissut suositukset kognitiivisten toimintojen heikkenemisen ja muistisairauksien ehkäisyyn.

WHO:n mukaan dementia on nopeasti kasvava terveysongelma. Tällä hetkellä yli 55 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa sairastaa jotakin muistisairautta ja vuosittain diagnosoidaan 10 miljoonaa uutta tapausta. Luvun on arvioitu jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, jos sitä ennen ei löydetä keinoja muistisairauksien ehkäisyyn, etenemisen hidastamiseen tai parantamiseen. Nykyisillä lääkkeillä muistisairauksia ei voi parantaa eikä niiden kehittymistä pysäyttää. Muistisairaudet ovat tärkein toimintakyvyn vajautta ja avuntarvetta aiheuttava tekijä vanhusväestössä.

Moniin Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien riskitekijöihin voidaan vaikuttaa. Näitä ovat elintavat, kuten ruokavalio ja fyysinen aktiivisuus, sekä verisuonitautien ja metabolisten sairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine ja kolesteroli sekä diabetes. Myös psykososiaalisilla tekijöillä, kuten mielekkäällä tekemisellä, sosiaalisilla suhteilla ja masennuksella on merkitystä. Arviolta vähintään 30 prosenttia Alzheimerin tautitapauksista johtuu näistä muokattavista riskitekijöistä ja olisi ehkäistävissä niihin vaikuttamalla.

WHO:n on laatinut suositukset, kuinka ehkäistä muistisairauksia ja alta löydät listauksen asioista, joihin puuttumalla voi itse vaikuttaa ennaltaehkäisevästi muistisairauksien syntyyn:

• Harrasta liikuntaa

• Syö terveellisesti

• Älä tupakoi

• Unohda lisävitamiinit

• Käytä vain vähän alkoholia

• Jumppaa aivoja

• Ole sosiaalinen ja tekemisissä muiden kanssa

• Pidä paino normaalina

• Hoida verenpaine

• Huolehdi hyvä hoitotasapaino diabeteksessa

• Seuraa kolesterolia

• Hoida masennus

• Hoida kuulo-ongelmat

WHO:n suositukset voi lukea kokonaisuudessaan täältä (englanniksi).

Muistisairaudet tuovat arkeen mukaan monenlaisia haasteita, sillä sairaus vaurioittaa hermosoluja ja aivokudosta. Henkilön persoonallisuus voi muuttua, ja hänelle voi kehittyä haasteita muistin, ajattelun ja vuorovaikutuksen kanssa.

Arkinen aktiivisuus on äärimmäisen tärkeää muistisairauksissa. Taitoja tulee käyttää tai muutoin riski niiden unohtumiseen ja sitä myötä toimintakyvyn heikkenemiseen lisääntyy. Mahdollisimman normaalina jatkuva elämä kotona, tutut ympäristöt ja omat rutiinit tukevat muistisairaan ihmisen toimintakykyä ja mielekästä elämää.

Muistisairaan hoidossa merkittävässä roolissa on luotettava ja tiivis yhteistyö muistisairaan ja hänen läheisensä sekä hoitajien välillä. Muistisairauksia hoidetaan lääkkeillä sekä lääkkeettömillä hoidoilla ja kuntoutuksella. Parantavaa lääkehoitoa ei ole tarjolla, mutta lääkkeillä lievitetään oireita ja joissakin tapauksessa on myös mahdollista hidastaa taudin etenemistä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lääkehoito aloitetaan, sitä enemmän siitä on saavutettavissa hyötyä ja muistisairaan laitoshoitoa voidaan viivästyttää jopa useilla kuukausilla.

Aivojen terveyden edistämisessä tärkeää on niiden aktiivinen käyttö. Muistisairauden hoidossa lääkkeettömät hoitomuodot ja kuntoutus ovatkin monesti jopa tärkeämpää kuin itse lääkitys. Lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat mm. monipuolinen terveellinen ravinto, levon ja liikunnan tasapaino sekä sosiaalinen aktiivisuus ja virikkeellisyys.

Lisäksi muistisairaan elinympäristöä voidaan muokata siten, että hän pystyy toimimaan itsenäisesti arjessa mahdollisimman pitkään. Tavallisen hyvän arjen ylläpito on tärkeää muistisairaan elämän laadulle. Tutussa ympäristössä toimiminen ja onnistumisten kokeminen parantavat mielialaa ja vähentävät sairauden rasitusta viemällä huomiota pois negatiivisista asioista.

Kyllä voi – jopa elämän loppuun asti. Monille muistisairaille koti on turvallisin ja rauhoittavin paikka, kun arki on tuttua ja ympäristö ennakoitavaa.

Oikein toteutettu muistisairaan kotihoito tukee itsenäisyyttä, turvallisuutta ja elämänlaatua sairauden eri vaiheissa. Palvelu räätälöidään aina asiakkaan toimintakyvyn ja tarpeiden mukaan.

Muistisairaan lisäksi Kotona Asuen Seniorihoivan hoivanantaja voi keventää omaishoitajan hoitotaakkaa monin eri tavoin. Tuttu hoivanantaja voi esimerkiksi toimia omaishoitajan sijaisena ja ottaa hoivavastuun omaishoitajan loman ajaksi. Näin muistisairaan hoito voi jatkua kotona tuttujen ihmisten parissa.

Oma koti tukee muistisairaan identiteettiä, muistia ja turvallisuuden tunnetta. Tuttujen rutiinien ja ympäristön säilyminen auttaa vähentämään ahdistusta, sekavuutta ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kotona asuminen oikeanlaisella tuella parantaa usein elämänlaatua merkittävästi sekä voi myös siirtää tai poistaa tarpeen laitoshoidolle.

Käyntien pituus sovitaan yksilöllisesti. Lähtökohtaisesti hoivanantajamme käynnit ovat kestoltaan useita tunteja ja tarvittaessa järjestämme myös pidempiaikaista tai ympärivuorokautista hoivaa.

Tärkeintä on, että käyntiin on riittävästi aikaa – muistisairasta ei hoideta kellon mukaan, vaan yksilölliset tarpeet huomioiden.

Kyllä, muistisairaan luona käy ensisijaisesti oma hoivanantaja tai pieni tuttu hoivatiimi. Tutun ihmisen kohtaaminen lisää turvallisuuden tunnetta, vähentää levottomuutta ja tukee muistisairaan luottamusta sekä hyvinvointia.

Haastattelemme jatkuvasti työnhakijoita löytääkseen kaikkein soveltuvimmat ja sitoutuneimmat hoivatyöntekijät. Pyydämme jokaiselta hakijalta kuusi referenssiä ja jokainen täyttää yksityiskohtaisen hakemuslomakkeen. Hoivanantajamme ovat tarkasti valikoituja ja heidän taustatietonsa on selvitetty.

Kaikki hoivanantajiksi valitut käyvät läpi perusteellisen valmennusohjelmamme. Muistisairaiden parissa työskentelevät hoivanantajat käyvät läpi alan asiantuntijoiden kanssa laaditun Alzheimer-koulutusohjelmamme, joka on neurologi Kati Juvan, gerontologian professori Marja Jylhän sekä Helsingin Muistiyhdistyksen läpikäymä ja hyväksi toteama.

Kyllä, muistisairaan kotihoito on kotitalousvähennyskelpoista. Autamme tarvittaessa myös kotitalousvähennyksen hakemisessa.

Yksityisen muistisairaan kotihoidon hinta määritellään henkilökohtaisessa keskustelussa, jossa kartoitamme yksilöllisen palveluntarpeen. Tarjoamamme veloitukseton palveluntarpeen arviointi ei velvoita palveluiden aloittamiseen.

Yleensä muistisairaan kotihoito voidaan aloittaa hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä yhteydenotosta. Aloitus riippuu asiakkaan tilanteesta, mutta pystymme reagoimaan nopeasti ja joustavasti kaikenlaisiin tarpeisiin ja myös äkillisiin muutoksiin.

Kyllä. Yksityinen muistisairaan kotihoito voi täydentää kunnan tarjoamia palveluja. Asiakas voi hyödyntää esimerkiksi kunnallista kotihoitoa ja lisätä sen rinnalle yksilöllistä yksityistä hoivaa esimerkiksi niihin tarpeisiin, joissa tarvitaan enemmän aikaa ja läsnäoloa.

Tarjoamme muistisairaiden kotihoitoa koko maassa. Olemme paikallisesti läsnä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, sekä Keski-Uudellamaalla ja Tampereen, Lahden, Turun, Hämeenlinnan ja Oulun alueilla.