Milloin muistisairas hoitokotiin?

Muistisairaan hoitokotiin siirtyminen tulee yleensä ajankohtaiseksi silloin, kun huolenpitoa ja turvallista arkea ei pystytä enää järjestämään kotona riittävän tuen avulla. Ratkaisuun vaikuttavat muun muassa toimintakyky, avuntarve, turvallisuus sekä kotona saatavilla olevat palvelut ja muu tuki.

Muistisairaus ei automaattisesti tarkoita hoitokotiin siirtymistä, ja monessa tapauksessa kotona asuminen on mahdollista pitkään, kun arkeen on saatavilla riittävästi yksilöllistä tukea. Kotona asumisen mahdollisuuksia ja tuen tarvetta on kuitenkin arvioitava säännöllisesti sairauden edetessä ja avuntarpeen muuttuessa. Tärkeintä on löytää ratkaisu, joka tukee muistisairaan hyvinvointia, turvallisuutta ja elämänlaatua juuri siinä elämäntilanteessa, jossa hän kulloinkin on.

Milloin muistisairaan tarvitsee muuttaa hoitokotiin?

Muistisairaan hoitokotiin muuttamiselle ei ole yhtä kaikille sopivaa ajankohtaa. Ympärivuorokautinen palveluasuminen voi tulla kyseeseen, kun muistisairas tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa eikä riittävää tukea pystytä järjestämään kotona turvallisesti tai henkilön edun mukaisesti.

Päätöstä ei tulisi tehdä pelkästään diagnoosin tai sairauden vaiheen perusteella. Arvioinnissa on tärkeää huomioida henkilön toimintakyky, turvallisuus, päivittäinen avuntarve, hyvinvointi sekä kotiin saatavilla olevat palvelut. Alla on kuvattu muutamia yleisiä arvioinnissa huomioitavia tekijöitä.

• Asumisen turvallisuus huolestuttaa

  Muistisairauden edetessä turvallisuuteen liittyvät haasteet voivat lisääntyä. Henkilö saattaa esimerkiksi eksyä tutussakin ympäristössä, unohtaa lääkkeiden ottamisen, jättää lieden päälle tai kaatua. Myös vaikeus tunnistaa vaaratilanteita voi lisätä riskejä.

  Ennen hoitokotiin muuttamista on hyvä selvittää, voidaanko turvallisuutta parantaa kotiympäristön muutoksilla, apuvälineillä, turvapalveluilla ja säännöllisillä käynneillä. Olennaista on arvioida myös se, saako henkilö apua riittävän nopeasti silloin, kun hän sitä tarvitsee.

• Päivittäinen avuntarve kasvaa

  Muistisairauden edetessä henkilö voi tarvita yhä enemmän apua esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, liikkumisessa ja lääkityksestä huolehtimisessa.

  Avuntarpeen kasvu ei automaattisesti tarkoita hoitokotiin siirtymistä. Kotona asumista voidaan usein jatkaa lisäämällä kotiin tuotavia palveluita ja järjestämällä arkeen sopivaa tukea.

  Arvioinnissa on tärkeää huomioida myös ravitsemus, riittävä nesteensaanti, henkilökohtainen hygienia ja se, pystyykö henkilö viettämään aikaa yksin turvallisesti.

• Yönaikainen avuntarve tai käyttäytymisen muutokset

  Muistisairauteen voi liittyä univaikeuksia, yöaikaista levottomuutta, vaeltelua tai muita käyttäytymisen muutoksia. Ne voivat vaikeuttaa sekä muistisairaan että läheisten arkea ja lisätä turvallisuusriskejä.

  Tilanteeseen kannattaa hakea ammattilaisen arviota. Käyttäytymisen muutosten taustalla voi olla esimerkiksi kipua, sairaus tai muu yksilöllisellä hoidolla tai tuella hoidettavissa oleva tekijä.

• Läheisten voimavarat koetuksella

  Omaisten jaksaminen on tärkeä osa kokonaisuutta. Jos läheisen arki alkaa rakentua jatkuvan hoivavastuun ympärille, tilanne voi muuttua raskaaksi sekä omaiselle että muistisairaalle.

  Väsymys, huoli ja jatkuva valppaana oleminen voivat vaikuttaa läheisen omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Omaisen ei tarvitse selviytyä tilanteesta yksin. Kotiin järjestettävä tuki, omaishoidon vapaat ja muut palvelut voivat keventää vastuuta.

Mitä tehdä, kun muistisairas ei halua hoitokotiin?

Jos muistisairas ei halua muuttaa hoitokotiin, tilanteessa kannattaa edetä rauhallisesti ja selvittää, mistä vastustus johtuu. Taustalla voi olla pelko, epävarmuus, kiintymys omaan kotiin tai huoli itsenäisyyden menettämisestä.

Muistisairaus ei itsessään tarkoita, ettei ihminen voisi osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin, ja hänen oma tahtonsa sekä toiveensa tulee ottaa huomioon asumisratkaisua suunniteltaessa. Keskusteluun voi ottaa mukaan läheisiä ja tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Samalla on hyvä arvioida, voidaanko kotona asumista jatkaa lisäämällä tukea tai muuttamalla nykyisiä järjestelyjä.

Milloin muistisairas voi vielä asua kotona?

Muistisairas voi usein asua kotona pitkäänkin, jos arjen sujuminen ja turvallisuus voidaan turvata riittävillä tukitoimilla, kuten kotipalvelulla. Kotona asumisen mahdollisuudet riippuvat henkilön toimintakyvystä, avuntarpeesta, kodin olosuhteista ja siitä, millaisia palveluita hänelle voidaan järjestää.

Kotona asumista voivat tukea esimerkiksi:

• Turvallinen ja tarpeisiin sopiva kotiympäristö.

• Säännöllinen apu päivittäisissä toimissa.

• Tuki ruokailuun, ravitsemukseen ja lääkityksestä huolehtimiseen.

• Turvapalvelut ja tarvittavat apuvälineet.

• Läheisten ja ammattilaisten muodostama tukiverkosto.

• Riittävä apu myös silloin, kun läheiset eivät ole paikalla.

Tilannetta on seurattava säännöllisesti, sillä muistisairauden edetessä tuen tarve muuttuu. Jos kotona asuminen ei enää ole turvallista tai henkilön tarpeisiin nähden tarkoituksenmukaista, muita vaihtoehtoja on tärkeää selvittää ajoissa.

Tavoitteena ei ole jatkaa kotona asumista hinnalla millä hyvänsä, vaan löytää ratkaisu, joka tukee muistisairaan hyvinvointia, turvallisuutta ja omia toiveita.

Miten päätös kannattaa tehdä? Käytännön askeleet omaisille

Hoitokotiin muuttamista ei kannata pohtia yksin eikä vasta silloin, kun tilanne on muuttunut kriittiseksi. Vaihtoehtojen selvittäminen hyvissä ajoin auttaa tekemään harkitun päätöksen.

• Ensin on hyvä arvioida rauhassa nykytilannetta: selviääkö muistisairas päivittäisistä toimista turvallisesti, onko viime aikoina ilmennyt vaaratilanteita, kuinka paljon apua arjessa tarvitaan ja miten tilanne vaikuttaa läheisten jaksamiseen? Havainnot kannattaa kirjata ylös, sillä ne auttavat hahmottamaan toimintakyvyn muutoksia ja tukevat keskusteluja ammattilaisten kanssa.

• Seuraavaksi kannattaa keskustella tilanteesta hoitavan lääkärin, muistikoordinaattorin tai muiden ikääntyneiden palveluiden ammattilaisten kanssa. Samalla on tärkeää selvittää, millaisia mahdollisuuksia kotona asumisen tukemiseen on olemassa. Kun vaihtoehdot kartoitetaan ajoissa, päätöksiä ei tarvitse tehdä kiireessä tai kriisitilanteessa.

Asiantuntevaa tukea kotona asumisen arviointiin

Muistisairaan avuntarve muuttuu sairauden edetessä. Siksi kotona asumisen edellytyksiä ja tarvittavaa tukea on hyvä arvioida säännöllisesti.

Kotona Asuen Seniorihoivan muistisairaan kotihoito on suunniteltu auttamaan muistisairasta selviytymään arjesta omassa kodissaan ja tuoda läheisille mielenrauhaa. Muistisairaan kotihoidossa olennaista on yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen.

Toimintakykyä ja omannäköistä elämää tukevat erityisesti tutut ympäristöt ja omat rutiinit, kuten myös sosiaalisuuden ja vuorovaikutussuhteiden ylläpitäminen sekä aktiivisuus arjessa.

Jos pohdit, millainen tuki voisi auttaa läheistäsi asumaan kotona, ota yhteyttä. Selvitetään yhdessä, millaisia vaihtoehtoja tilanteeseenne on.

Usein kysyttyjä kysymyksiä muistisairaan asumisesta

• Pitääkö muistisairaan aina muuttaa hoitokotiin?

  Muistisairaus ei automaattisesti tarkoita hoitokotiin muuttamista. Monet muistisairaat voivat asua kotona pitkään, kun riittävä tuki ja tarvittavat palvelut voidaan järjestää turvallisesti. Sopiva ratkaisu riippuu aina henkilön yksilöllisestä tilanteesta.

• Mistä tietää, ettei muistisairas voi enää asua kotona?

  Kysymys ei yleensä ole siitä, voiko muistisairas asua kotona, vaan siitä, pystytäänkö hänen tarvitsemansa hoiva ja turvallisuus järjestämään kotiin. Huolta voivat herättää toistuvat vaaratilanteet, eksyminen, vaikeudet huolehtia ravitsemuksesta tai hygieniasta sekä jatkuva avuntarve, johon nykyiset palvelut eivät enää riitä.

  Jos turvallista ja hyvää arkea ei pystytä varmistamaan kotiin tuotavan tuen avulla, hoitokoti tai muu ympärivuorokautinen hoivaratkaisu voi olla perusteltu vaihtoehto. Tilanne kannattaa aina arvioida yksilöllisesti yhdessä läheisten ja ammattilaisten kanssa.

• Voiko muistisairas itse päättää hoitokotiin muuttamisesta?

  Muistisairaan oma näkemys tulee ottaa huomioon hoitokotiin muuttamista koskevissa päätöksissä, ja hänen osallistumistaan päätöksentekoon tulee tukea mahdollisimman pitkälle. Muistisairaus ei itsessään poista oikeutta osallistua omaa elämää koskeviin päätöksiin. Tilanteessa on arvioitava myös henkilön toimintakykyä, palveluntarvetta ja turvallisuutta.

• Milloin kotiin järjestettävät palvelut riittävät hoitokodin sijaan?

  Kotiin järjestettävät palvelut voivat riittää hoitokodin sijaan silloin, kun muistisairaan tarvitsema hoiva, huolenpito ja turvallisuus pystytään varmistamaan hänen omassa kodissaan. Ratkaisuun vaikuttavat muun muassa henkilön toimintakyky, terveydentila, avuntarpeen määrä sekä se, millaista tukea kotiin on mahdollista järjestää.

  Avuntarpeen kasvu ei automaattisesti tarkoita hoitokotiin siirtymistä. Monissa tilanteissa kotiin tuotavia palveluita voidaan lisätä asteittain tarpeen mukaan, jolloin kotona asuminen voi jatkua turvallisesti ja mielekkäästi pitkään. Tilannetta on kuitenkin hyvä arvioida säännöllisesti yhdessä läheisten ja ammattilaisten kanssa.

• Voiko muistisairas asua kotona, vaikka hän tarvitsee apua ympäri vuorokauden?

  Kotiin järjestettävät palvelut voivat riittää hoitokodin sijaan silloin, kun muistisairaan tarvitsema hoiva, huolenpito ja turvallisuus pystytään varmistamaan hänen omassa kodissaan. Ratkaisuun vaikuttavat muun muassa henkilön toimintakyky, terveydentila, avuntarpeen määrä sekä se, millaista tukea kotiin on mahdollista järjestää.

  Avuntarpeen kasvu ei automaattisesti tarkoita hoitokotiin siirtymistä. Monissa tilanteissa kotiin tuotavia palveluita voidaan lisätä asteittain tarpeen mukaan, jolloin kotona asuminen voi jatkua turvallisesti ja mielekkäästi pitkään. Tilannetta on kuitenkin hyvä arvioida säännöllisesti yhdessä läheisten ja ammattilaisten kanssa.