Mitä jouluusi kuuluu, seniori?

Joulun lähestyminen maalailee monen mieleen rakkaat lapsuuden joulut ja perinteet. Joulumuistoilla on tärkeä paikkansa seniorien elämäntarinassa.

Joulupuu on rakennettu

Osa vanhoista, tutuista jouluperinteistä säilyy sellaisenaan ja niistä pidetään kiinni omassa kodissa pitkällä iälläkin. Osasta taas nautitaan isommalla porukalla, lasten kodeissa ja lastenlasten(lasten) kanssa. Moni muistaa innon joulupuun rakentamisesta ja jännityksen, kun elävä tuli sytytettiin oksien kynttilöihin. Kauppiasperheissä koristelu ja iso osa jouluvalmisteluista oli lasten heiniä. Apuna hääräsi palvelija, joka myös leipoi ja laittoi jouluruokia. Kun vanhemmat palasivat illalla kaupalta väsyneinä, he saivat avata oven tuoksuvaan, jouluiseen kotiin. Lapset puolestaan saivat lahjaksi perheaikaa, kun vanhemmat saivat pyhinä pari vapaapäivää.

Osa perinteistä saattaa muovautua eri elämänvaiheissa hieman eri muotoon. Senioriasiakkaamme Reijo ja Liisa kertovat joululahjojensa muuttuneen pitkän yhteiselon aikana melko ennalta-arvattaviksi. Lahjan antaminen on kuitenkin perinne, jota on haluttu pitää yllä. He ostavat toisilleen joka vuosi lahjakortin hierojalle ja yhden kirjan, jonka valitsevat Finlandia-palkintoehdokkaiden joukosta.

Moni nauttii jo etukäteen ajatuksesta, että saa jalkaansa uudet villapohjasukat, reinot tai ainot ja joulunpyhien herkutteluun ne juuri oikeanlaiset kirsikkaliköörillä täytetyt konvehdit. Vaikka lahja olisi arvattavissa tai hyvinkin käytännöllinen ja arkinen, lämmöllä hankittu lahja lämmittää aina.

Kaipaus yhteiseen joulun lämpöön

Moni luopuu iän myötä lahjojen paketoimisesta. Osa myös niiden hankkimisesta. Läsnäolon merkitys joulun pyhinä korostuu. Yhdessäolo on lahja sekin.

- Kunhan saadaan perhettä ja sukua koolle saman pöydän ääreen, ollaan yhdessä ja nautitaan. Se riittää. Suvun pienimmille on tietysti lahjansa, mutta ei enää meille aikuisille, asiakkaamme Osmo kertoo.

Aina eivät kohtaamiset ole onnistuneet. Viime vuosina sairastelut ovat karsineet vierailuja ja verottaneet yhdessäoloa. Korona teki meistä varovaisempia, eikä moni uskalla kutsua iäkkäämpiä sukulaisia flunssakierteessä pyörivään kotiin. Se on tuonut yksinäisyyttä monen seniorin jouluun.

- Olen minä monta joulua viettänyt ihan yksin. Onneksi sentään on puhelin, että voi soitella. Jouluna tulee soitettua niillekin, joiden kanssa ei oikein muulloin ole tekemisissä, toteaa asiakkaamme Annikki.

Soivaa joulua 

Yksi Annikin ensimmäisistä joulumuistoista on jännittävä kyyti joulukirkkoon. Matkaa oli 30 kilometriä, ja se kuljettiin hevosella ja reellä. Osa reitistä kulki jäätä pitkin. Tutun laulun sanat ”Kello löi jo viisi, lapset herätkää” olivat hyvin lähellä totuutta, jotta ehdittiin ajoissa jumalanpalvelukseen.

- Meillä laulettiin aina paljon ja jouluna sitäkin enemmän. Niin ihanaa olisi laulaa vieläkin, siitä kun tulee aina niin hyvälle mielelle. Isolla joukolla kun kajautetaan, ei sieltä seasta erotu, että oma ääneni on käynyt kovin matalaksi verrattuna kuorolaulun aikoihin, Annikki kertoo.

Hänen toiveensa on saada autokyyti ja kaveri kauneimpiin joululauluihin tunnelmoimaan.

- Sellainen tilaisuus lämmittäisi mieltä vielä enemmän kuin joulukortti, vaikka ihania nekin toki ovat.

Kukkivaa joulua

Annikin toive onkin hyvä vinkki niille, jotka pohtivat tapoja ilahduttaa seniorin joulua lähipiirissään. Tarjolla on myös toisenlainen tapa, Ole joulupukkina seniorille -hyväntekeväisyyskampanja, jossa voi lahjoittaa jouluiloa tuntemattomalle ikäihmiselle joulukukan muodossa. Tule mukaan joulupukiksi! Lisätietoa kampanjasta löytyy osoitteesta www.kotonaasuen.fi/ole-joulupukkina-seniorille.