5 tapaa pitää aivot hyvässä kunnossa
Ikä tuo tullessaan muutoksia – myös aivoihin. On tutkittu, että ikävuosien 20 ja 70 välillä aivoihin virtaavan veren määrä vähenee 20 prosenttia. Normaaliin ikääntymiseen kuuluu, että unohtelua esiintyy enemmän, on vaikeampi keskittyä yhteen asiaan ja aivojen tiedonkäsittely etenee hitaammin. Etenevästä muistisairaudesta ei kuitenkaan ole kyse, ellei ajatteluun liittyvien toimintojen muuttuminen vaikuta arjen toimintakykyyn.
Valinnoillamme voimme hidastaa ikääntymisen vaikutuksia ja ennaltaehkäistä muistisairauksien syntymistä. Arvioiden mukaan jopa joka kolmas muistisairaustapaus voisi olla vältettävissä vaalimalla aivoterveellisiä elintapoja. Seuraavat viisi vinkkiä auttavat huolehtimaan aivoterveydestämme.
1) Ruokavalio
Syö terveellistä ja monipuolista, terveyssuositusten mukaista ruokaa. Muista säännöllisyys, sillä se ylläpitää aivoissa sopivaa vireystilaa.
Suosi kasviksia, täysjyväviljaa ja runsaasti omega-3-rasvoja sisältäviä ruoka-aineita, kuten kalaa ja saksanpähkinöitä.
Vältä kovia rasvoja (jotka tunnetaan myös nimillä tyydyttyneet tai eläinperäiset rasvat), kuten voita. Suosi monityydyttymättömiä rasvahappoja (eli pehmeitä rasvoja) esim. oliiviöljyn ja avokadon muodossa.
2) Liikunta
Etsi oma lajisi ja tapasi liikkua. Liiku vähintään kahdesti viikossa.
Liikkuminen lisää verenkiertoa, ja veri puolestaan kuljettaa aivoille niiden tarvitsemaa happea. Säännöllisen liikunnan on todettu johtavan merkittävästi parempiin tuloksiin ajattelua, muistia ja päättelyä edellyttävien kykyjen säilymisessä.
Liikunta myös vapauttaa elimistöön serotoniinia, dopamiinia ja endorfiineja, jotka tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä.
3) Sosiaaliset suhteet
Vietä päivittäin aikaa ihmisten kanssa, jaa elämää läheisimpien ystäviesi kanssa vähintään pari kertaa kuukaudessa, ole ihminen ihmiselle – edes viikoittaisen puhelun välityksellä.
Jo 10-minuuttisen päivittäisen juttuhetken on todettu parantavan muistia.
Kohtaamiset sekä kohottavat mielialaa että vilkastuttavat aivotoimintaa. Aiheesta kuin aiheesta jutustellessa tarvitaan otsalohkon aktiivista toimintaa, jotta pystytään keskittymään kuuntelemaan, vastailemaan kysymyksiin, painamaan mieleen ja hyödyntämään aikaisempaa muistiainesta sekä tulkitsemaan kehonkieltä.
4) Oppiminen
Älä koskaan sano: ”Liian myöhäistä.” Opettele uusi taito.
Säilömuisti on valtava, hermosoluista ja niiden välisistä kytkennöistä koostuva verkosto.
Opettelemalla uutta ja noutamalla varastosta aktiivisesti sinne tallennettua muistiainesta käytämme tätä verkostoa ja se rakentuu entistä tehokkaammaksi. Verkon lujittaminen ja monipuolistaminen tehostaa aivojen kykyä varastoida tietoa ja palauttaa sitä mieleen. Syntyy uusia hermosoluja ja niiden välisiä yhteyksiä.
5) Uni
Nuku riittävästi, niin annat aivoillesi aikaa elpyä.
Unen aikana aivot korjailevat ja uudistavat kudoksia, joita tarvitsemme muistamiseen, päättelyyn ja ajatteluun.
Nukkuessa aivosoluja ympäröivä neste kiertää tehokkaammin, jolloin kuona-ainekertymiä huuhtoutuu pois.
Lähteet:
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-ehkaisy
https://blogi.thl.fi/valineet-aivojen-vaalimiseen-ovat-ulottuvillasi/
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveystekoja-arkeen/
Harrar, Svec ja van Aalst: Terävä pää kaiken ikää. Oy Valitut Palat 2011.
MacDonald: Aivot. Käyttäjän käsikirja. WSOYpro 2009.