Anna unen huoltaa aivoja

Aivot tarvitsevat riittävästi unta. Mutta mihin kaikkeen aivojen lepo oikeastaan vaikuttaakaan ja mikä on riittävä unen määrä? Lue koosteemme unen tehtävistä, terveysvaikutuksista ja yksilöllisestä uni-valverytmistä.

Noin 7,5 tärkeää tuntia

Vaikka kokisimme pärjäävämme vähällä unella, nukumme noin kolmasosan elämästämme. Keskimääräinen unentarve on noin 7-8 tuntia. Unentarve voi kuitenkin vaihdella paljonkin: vähimmillään saatetaan kokea neljän tunnin yöuni riittäväksi, kun taas joku saattaa tarvita jopa 11 tunnin unet tunteakseen itsensä levänneeksi.

Useimmilla ihmisillä unentarve asettuu kasvuiän jälkeen ja pysyy samana koko loppuelämän ajan, mutta ikä voi kuitenkin muuttaa nukkumisen katkonaisemmaksi. Yöuni saattaa olla kevyempää ja pätkittäistä, mikä voi vaatia torkkuja iltapäivisin.

Olemme rytmikkäitä – jopa nukkuessamme

Meillä kaikilla on yksilöllinen, sisäinen keskuskello. Se koostuu 10 000 solusta, jotka sijaitsevat aivoissa näköhermojen risteyksen yläpuolella ja ovat erikoistuneet ajan mittaamiseen. Keskuskellon hermosolut tarkkailevat valon määrää ja rytmittävät elimistömme toimintoja sen mukaan, onko ulkona aamu vai ilta.

Syksyn ja talven pimeinä aamuina kannattaa sytyttää heti herättyään valot, jotta elimistön toimintaa tahdistava sisäinen kello käynnistyy. Elimistö on herkimmillään valon vaikutukselle kuuden ja kymmenen välillä aamulla, ja vireystasoa voidaan nostaa joko auringon tai keinovalon avulla.

Elintoiminnoista, kehon lämpötilan ja verenpaineen muutoksista ja vireystilojen vaihtelusta muodostuu oma vuorokausirytmimme. Kun tiedostamme oman rytmimme ja toimimme sen mukaisesti, juuri meille sopiva aikataulu parantaa elämänlaatua ja pitää meidät terveempinä ja energisempinä.

Keskuskello määrittelee kullekin ominaiset hetket vuorokaudesta, jolloin nukahtaminen sujuu helposti ja nopeasti. Myös hereille havahtumiselle on tietyt, otolliset hetkensä. Ellemme kuuntele rytmiä vaan ohitamme nuo otolliset hetket, voi kestää pitkään saada unen päästä kiinni tai saatamme herätä unisempina. Ikä saattaa kuitenkin muuttaa sisäisen kellon toimintaa, niin ettei kello ole enää yhtä tarkka. On arveltu, että se saattaa selittää varhaiset aamuheräämiset, joista osa iäkkäistä kärsii.

Uni hellii muistia

Nukkuminen on tärkeä muistin huoltotoimenpide. Unen aikana aivot korjaavat kudoksia, joita tarvitaan muistamiseen, ajatteluun ja oppimiseen. Uni huolehtii aivojen energiatasapainosta; on kuin kävisimme huoltoasemalla tankkaamassa, kun nukumme. Nukkuessamme tapahtuu myös tärkeää ”aivopesua”: uni poistaa aivoista kuona-aineita.

Unen aikana aivot lepäävät ikään kuin omassa kuplassaan, sillä ne eivät vastaanota ratkaisevaa uutta tietoa. Kun mikään uusi ei pääse häiritsemään vanhan käsittelyä, nukkuva ihminen kutsuu muistiinsa menneitä tapahtumia ja yhdistelee niitä tuoreempiin muistijälkiin. Unessa aivot vakiinnuttavat muistijälkiä eli siirtävät asioita pitkäaikaismuistiin. Parhaillaan tutkitaan unettomuuden ja muistisairauksien välistä yhteyttä. Onkin esitetty, että pitkäkestoinen unettomuus saattaa olla jopa suurin riskitekijä, joka altistaa Alzheimerin taudille.

Uni tuo tasapainoa ja terveyttä

Jos nukumme liian vähän, sillä on muistin lisäksi vaikutuksia tarkkaavaisuuteen ja keskittymiskykyyn. Aivot eivät käsittele tietoa yhtä tehokkaasti, ja ajatukset saattavat eksyä usein sivuun siitä, mitä olemme tekemässä. Tämä vaikeuttaa oppimista.

Unen puute myös pidentää reaktioaikaa. Jos reagoiminen yllättäen ilmaantuviin esteisiin tai muutoksiin ympäristössä hidastuu, se voi johtaa vaaratilanteisiin esimerkiksi liikenteessä.

Unella on vaikutusta myös mielialaan sekä tunteiden ja stressin hallintaan. Jos aivot eivät ole levänneet riittävästi käsitelläkseen tunteita, se saattaa helpommin johtaa ärtyisyyteen ja alakuloisuuteen. Pahimmassa tapauksessa jatkuva univaje altistaa masennukselle.

Univajeen on todettu suurentavan riskiä sairastua muun muassa diabetekseen, sepelvaltimotautiin, verenpainetautiin ja muihin sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi se heikentää vastustuskykyä.

Huolestuttavaa väsymystä havaittavissa?

Jos tuntee herätessään olonsa väsyneeksi ja voimattomaksi, unen laatua tai riittävyyttä on syytä tarkkailla. Tilapäinen (alle kaksi viikkoa) tai lyhytaikainen (muutaman viikon kestävä) unettomuus ei yleensä edellytä lääkärin apua. Pitkäaikaisesta unettomuudesta puhutaan, kun univaikeudet vaivaavat yli kolme kuukautta. Yleensä unettomuuden syyn selvittäminen aloitetaan täyttämällä unikyselylomake ja pitämällä uni-valvepäiväkirjaa.

Lähteet

Aivosäätiön Uni ja aivot – Miksi nukumme? -webinaari 15.3.2022.
Markku Partinen & Maarit Huovinen: Unikoulu aikuisille. Opi selättämään unettomuus. WSOY 2011.
Matthew MacDonald: Aivot. Käyttäjän käsikirja. Docendo 2009.
Timo Partonen: Voimaa valosta. Viritä sisäinen kellosi. Kirjapaja Oy 2005.