Ratkaisuja kotihoidon järjestämiseksi | Kotona Asuen Seniorihoiva - Henkilökohtaisesti sinulle
Kotona Asuen Seniorihoiva on 100 % kotimainen Avainlippu Yhteiskunnallinen yritys
Etsi lähin toimisto Soita 010 841 7400

Ratkaisuja kotihoidon järjestämiseksi

Olet täällä

Valtaosa ikäihmisistä haluaisi asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Vaikka iän karttuessa alkaa ilmetä vaikeuksia asua yksin, se ei tarkoita, että omasta kodista olisi muutettava pois. Alle olemme koonneet ratkaisuja yleisimpiin ongelmatilanteisiin kuten: mitkä tahot tarjoavat kotihoitoa ja mitä he tekevät? Onko kaikki kotihoito saman sisältöistä? Mitä kysymyksiä tulee pohtia miettiessään kotihoidollista ratkaisua?

Yli 75-vuotiaiden senioreiden määrän odotetaan nousevan 60 % yli 800.000 senioriin vuoteen 2030 mennessä. Tällöin 65-vuotta täyttäneiden kokonaismäärän odotetaan olevan yli 1.500.000 senioria Suomessa. Yhä useammat perheet tulevat kohtaamaan seniorin kotihoitoon liittyviä päätöksentekotilanteita. Perheenjäsenien, jotka kohtaavat kotihoidollisia ongelmatilanteita, on saatavilla tukea ja apua, mikä auttaa heitä läpikäymään joskus hyvinkin vaikeita päätöksiä.

Alla kerrotaan ei-sairaanhoidollisesta hoivamahdollisuudesta ja selvennetään eroja sairaanhoidollisen ja ei-sairaanhoidollisen palvelun välillä. Löydät tietoa muun muassa missä tilanteissa seniorin palveluntarvetta olisi hyvä alkaa selvittämään, mihin päivittäisiin toimiin erilaisia palveluvaihtoehtoja löytyy ja mitä asioita kannattaa ottaa huomioon tehdessään päätöstä hoivaratkaisusta kotiin.

 

Ei-sairaanhoidollinen hoiva seniorin kotona asumisen tukena

Ei-sairaanhoidollinen hoivapalvelu voi olla ihanteellinen ratkaisu ikäihmiselle silloin, kun tavalliset arkiaskareet ovat alkaneet kasaantua ja päivät alkaneet tuntua yksinäisiltä. Monet ikäihmiset tarvitsevat apua aamutoimissaan, jotta päivä lähtee hyvin käyntiin. Samoin iltatoimissa avustaminen tai jopa yöhoiva voi olla tärkeä osa turvaverkostoa kotona. Avuntarve voi olla yhtä lailla henkistä kuin fyysistä. Ei-sairaanhoidollisen hoivanantajan seura ja kumppanuus voivat olla yhtä elintärkeitä kuin fyysinen apu, jota sairaanhoidon ammattilaiset antavat. Seniorit tarvitsevat keskustelua ja yhdessäoloa pitääkseen mielensä virkeänä. He nauttivat, jos joku osallistuu heidän mielipuuhiinsa, kuten kodinhoitoon ja leipomiseen tai lähtee avuksi kauppa-asioille tai seuraksi konserttiin. Alla on lueteltu henkilökohtaista avustamista vaativia päivittäisiä toimia ja kodinaskareita, joissa ei-sairaanhoidollista palvelua antava hoivanantaja voi olla tukena:

  • Aterioiden valmistaminen ja syöminen
  • Lääkkeiden ottaminen
  • wc-käynnit ja peseytyminen 
  • Pukeutuminen
  • Liikkuminen ja liikunta
  • Kotitöiden tekeminen
  • Ostoksilla ja asioilla käyminen
  • Seuranpito

 

Seniorin sairaanhoito kotona

Kotiin on mahdollista saada kaupungin järjestämää kotihoitoa ja erilaisia tukipalveluita, mikäli seniori niitä sairaanhoidollisista syistä tarvitsee. Kotisairaanhoito on lääkärin määräämää kotona tapahtuvaa sairaanhoitoa ja kuntoutusta. Esimerkiksi näissä tilanteissa on sairaanhoito tarpeen:

  • Terveydentilan seuranta
  • Injektiot
  • Näytteenotto
  • Haavanhoito 
  • Ompeleiden poisto

 

Ei-sairaanhoidollisen ja sairaanhoidollisen hoivan yhdistäminen

Seniorin on suositeltavaa saada sekä sairaanhoidollisia että ei-sairaanhoidollisia palveluita samanaikaisesti, koska palvelut ovat erilaisia. Molemmat keskittyvät seniorin turvallisuuteen, hyvinvointiin ja paranemiseen. Tähän monet palvelut tänä päivänä pyrkivät. Ainoastaan sosiaalipalvelua harjoittavalla ei-sairaanhoidollisella hoivanantajalla on usein enemmän aikaa tarjota ikäihmiselle virikkeitä ja tehdä hänen kanssaan päivittäisiä askareita. Silloin kun ikäihminen on sairas eikä enää itse kykene huolehtimaan omasta terveydestään ja tarvitsee sairaanhoidollista kontrollia kotonaan, se on merkki myös ei-sairaanhoidollisen hoivan tarpeesta. Sairas ihminen voi olla eristäytynyt ja tuntee yksinäisyyttä. Hänen kykynsä huolehtia henkilökohtaisista asioista ja päivittäisistä askareista on rajoittunut. Kaiken lisäksi seuran ja toisen ihmisen läsnäolon puute voi myös kuormittaa. 

 

Milloin kotiin tarvitaan tukea?

Perheenjäsenet saattavat huomata muutoksia läheisissään. Muutokset ovat hälytysmerkkejä siitä, että ikäihminen tarvitsee lisäapua pystyäkseen selviytymään turvallisesti ja itsenäisesti kotona. Alla on esimerkkejä, jolloin on aika turvautua lisäapuun:

  • Kun seniori on haluton lähtemään ulos kodistaan
  • Kun ruokailu ei kiinnosta
  • Kun henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen vaikeutuu
  • Kun laskuja alkaa kerääntyä
  • Kun mieli on maassa
  • Kun lääkärikäynnit ja muut sosiaaliset tapahtumat jäävät väliin 
  • Kun koti on epäsiisti

 

Lue lisää kotihoidon tukipalveluistamme.

(vm.fi)